Tikut liimattiin yhteen kuumailmalla. Kuumaliimaa ei muuten kannata pursottaa sormille. Se voi sattua.
Työssäni kohtasin suuria ongelmia, sillä tikut eivät suostuneet yhteistyöhön. Niitä taivuttaessa iso osa tikuista päätti aina katketa keskeltä kahtia. Jouduin siis soveltamaan alkuperäistä suunnitelmaani. En nyt sanoisi luomustani hienon galleriani häpeäpilkuksi, mutta lopputulos on mielestäni ehkä tekemistäni töistä vähiten täydellinen. Opin kuitenkin työssä kunnioittamaan tikkujen jäykkyyttä ja käyttämään kuumaliimapyssyä.
Loppuun vielä kuva pyörteestäni:
Erittäin luovaa! Toivottavasti kuumaliima ei polttanut sormiasi :S
VastaaPoistaihan ok t. mozart
VastaaPoistaHeh..."kunnioittamaan tikkujen jäykkyyttä..."
VastaaPoistaPäiväkirjaasi on kiva lukea, lennokasta tekstiä:)
Joo, ei missään tapauksessa ole häpeäpilkku, ylpeys paremminkin galleriassa! Pyörre kaikessa yksinkertaisuudessaan toimii kivalla tavalla, Itse veistoksen koko tosi voisi olla suurempikin... Taas olet kuvannut veistoksen kauniisti ja valo antaa työllesi hienon lisän, varjot korostavat muotoa ja kolmiulotteisuutta.
Olit kurssilla mukana positiivisella ja yritteliäällä asenteella. Kurssi arvosanaksesi tulee kiitettävä 9.
VastaaPoistaMukavaa syksyn jatkoa!
Leena